Maastopyörälenkki Mourunkiin

28.10.2017

Olipa mukava huomata, että torstaina muutaman korttelin välin juostessa meno tuntui todellakin kevyemmältä kuin aiemmin. Taitaa nämä puolentoista parin tunnin lenkit tehota. Perjantaina odottelinkin töissä innolla iltalenkille pääsyä. Ennen sitä piti kuitenkin haravoida piha ennen illan lumisateita.

Lenkille pääsin puoli kahdeksan aikoihin. Keli oli kuiva ja varmaan asteen pari pakkasen puolella. En ollut vielä päässyt Linnakankaalle asti, kun alkoi lumisade. Tämä ei haitannut, koska vaatteisiin lumi ei tarttunut eikä polutkaan olleet liukkaita. Näillä pikku pakkasilla olisi erittäin hyvä mahdollisuus paukuttaa ennätysajat Strava-segmentteihin. Varsinkin kosteimmat kohdat on erittäin helppo ylittää.

Tahkoselän tieltä ajoin polkuja ja pururataa pitkin Köykkyriin mistä jatkoin Likatietä pitkin Tahkoseläntielle. Tämä tie oli pimeässä lampun valossa mukava ajaa. Tielle oli ajettu hiekkaa, joka toi uuden mausteen tutulle tielle. Lisäksi näin pakkasella pätkän pystyi ajamaan nopeampaa kuin ennen. Olipahan lystiä.

Seuraavaksi siirtymä teitä pitkin Mourunkiin, missä alkoi lumi olemaan sen verran kosteaa, että hiekan ja lumen seos tarttui renkaisiin ja paiskautui siitä voimansiirtoon. Kaamea rutina alkoi kuulumaan ketjuista, mutta se hoidettiin pois päiväjärjestyksestä nostamalla musiikin äänenvoimakkuutta.

Mourungin ja Köykkyrin välinen Voitie olikin yhtä helpossa kunnossa kuin Likatie. Melkein kuin pumptrackillä olisi ajanut. Köykkyrissä vielä muutamia polkuja kierrellen kohti hiihtostadionia ja siitä sitten jäähdytellen kotiin Sarkkirantaan.