Jarkko Tervonen

Arkipäivät viime viikosta meni tehokkaasti flunssaa parannellessa. Perjantaina satoi sen verran lunta, että pääsi vajaaksi tunniksi työntelemään lumikolaa. Tämä riitti mainiosti perjantain harjoituksesksi.

Aloin vähän saarnaamaan harjoittamastani somedietistä eilisessä postauksessa, mutta ensimmäinen repsahdus tapahtui melkein samantien postauksen julkaisun jälkeen. Olen roikkunut kohta viikon löysässä hirressä flunssan kanssa. Periaatteessa tästä ei kovin haittaa ole ollut. Kurkkukipu, väsymys, nenenän valuminen. Kaikki nätisti eri aikaan vaikkakin keksittymiskyky on ollut poissa pitkään.

Sosiaalisen median palvelut ovat menneet aivan sekaisin niistä hyvistä alkuajoista lähtien. Modernini sosiaalisen median käyttö on muuttunut aikojen saatosta ja samoin on muuttunut algoritmit, mitkä määrittelevät mitä media minulle tarjoilee.

Lunta ei tahdo vieläkään tulla taivaalta, joten polkupyörän selässä on taivallettu pääsääntöisesti pikkuteitä pitkin. Tietysti tämän takana on se, että tulee saada laatikoita Velovieweriin kerättyä ;-)

Onpa ollut kiirettä niin töissä kuin töiden ulkopuolella, joten päätin että nipistetäänpä näiden treenien kirjaamisesta aikaa niihin. Eli tässä viime viikon treenit, joita ei kertynyt kuin kahdeksisen tuntia.

Niinhän se meni, että lihakset olivat todella jumissa puiden kantamisesta tiistaina ja lenkkeily siirtyi keskiviikolle. Aamulla uintia 45 minuuttia ja illalla ehdin kotiin vasta kuuden aikaan. Auton öljyjen vaihto venähti ja ennen pyörälenkkiä piti vielä ihmetellä kaverin uusia pyörähankintoja.

Uusi viikko ja uudet kujeet. Sunnuntaina rihtasin Canyonin takakiekon ja kirrasin pinnat iskuun. Takanavassa on silti välystä, mutta se ei enää ajaessa lenua kuten ennen. Takarenkaan litkutus taas aiheutti omat haasteensa ja lähellä oli, että viikon aloituslenkki siirtyisi tiistaille vaan lopulta rengas alkoi pitämään ja matkaan päästiin.

Ei ole kuntotreenauksen suhteen tämä viikko ollut mitenkään rapoinen. Maanantaina iltapakkaset yllättivät ja tekivät ajosta varovaista. Keskiviikkona ei uima-altaassa mahtunut oikein uimaan. Keskiviikkona maastopyörän takakiekko oli sen verran löysä, että lenkki jäi keksen. Kaiken kruunasi se, että nyt torstaina lenkin keskeytti rengasrikko litkutetusta sisärenkaasta huolimatta.

Uusi viikko ja uudet kujeet. Päivällä oli sen verran lämmintä, että ajattelin jotain mukavaa 60 kilometrin lenkkiä tälle päivälle maanteitä pitkin. Vielä kolmen neljän aikaan satoi kovasti vettä, mutta illaksi lupasi loppuvan.

Tuli hieman yllättävää iltaohjelmaa, mutta sain kuitenkin mahdutettua melkein puolitoista tuntia maastopyöräilyä. Eksyin vahingossa Köykkyrissä pyöriessäni Metsärinteen taaka lähtevälle Kangastielle. Aivan uusi löytö minulle.