Somedietin ensimmäinen repsahdus

Aloin vähän saarnaamaan harjoittamastani somedietistä eilisessä postauksessa, mutta ensimmäinen repsahdus tapahtui melkein samantien postauksen julkaisun jälkeen. Olen roikkunut kohta viikon löysässä hirressä flunssan kanssa. Periaatteessa tästä ei kovin haittaa ole ollut. Kurkkukipu, väsymys, nenenän valuminen. Kaikki nätisti eri aikaan vaikkakin keksittymiskyky on ollut poissa pitkään.

Viime yönä kuitenkin limaa kertyi siinä määrin kurkkuun, että se haittasi nukahtamista. Väsymys alkoi painamaan puolen yön jälkeen ja kävin hieman ennen puoli yhtä juomassa lasin vettä. Hyvä, että ehdin pääni painaa tyynyyn, kun alkoi lännestä lentokentän suunnasta kuulumaan voimakas jyrinä. Jyrinä tuli lähemmäksi ja talomme läpi kulki tärinä kuin aura-auto olisi pyyhkäissyt läpi talon.

Pakko myöntää, että aluksi olin sekunnin pari aivan varma, että kyseessä on lento-onnettomuus, kunnes mieleen tuli pari pientä maanjäristystä, jotka koin jenkkireissulla kymmenisen vuotta sitten.

Tähän loppuikin some- ja uutispaastoni. Hakkasin vimmatusti muutaman satunnaisen maanjäristyksiä listaavan sivuston sivuja seuraten Twitter-feediä. Pian moni muukin epäili kyseessä olevan maanjäristys. Myös eri tutkimuslaitokset kertoivat rekisteröineen 3,5 magnitudin järistyksen lounaassa parinkymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lopulta paikaksi varmistui Lumijoki, jonne meiltä on maktaa kymmenisen kilometriä.

Siinähän nukkumaanmeno siirtyi reilulla tunnilla eteenpäin seuratessa somea ja arvaillessa mikä media reagoi noipeiten. Onneksi se oli tällä kertaa paikallinen Kaleva-lehti.

Tässä taas hyvä esimerkki, miten koukussa on siihen, että haluaa ensimmäisenä tietää kaiken ”oleelllisen” tiedon tapahtumista heti tuoreeltaan. Someen satoin kokemuksia järistyksistä ympäri maakuntaa ja samalla lehtien nettisaitit naputtelivat ympäripyöreitä uutisia jättäen viimeiseksi lauseeksi ”Juttua päivitetään…”.

Ihan hyvin olisin voinut painua pehkuihin heti sen jälkeen, kun ilmiö varmistui maanjäristykseksi. Piti kuitenkin jäädä hakkaamaan f5:sta ja kerätä univelkaa seuraavalle päivälle. Onneksi perjantain Todo-lista oli valmiina ja päivä käytännössä vain suorittamista ilman isompia ongelmien ratkomista.

Tunnisteet: some